Kristittyjen yhteys

"Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä,
niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä 
sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä 
meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi
sinun lähettäneen minut."
                                         (Joh. 17:21)




Meidän tulee olla yhtä.
Niin kuin Isä, Poika ja Pyhä Henkikin ovat,
niin tulee meidänkin, kolmiyhteisen Jumalan
kuviksi luodut.

Kun olemme yhteydessä toisiin ihmisiin
meillä on aito mahdollisuus täyttää Jumalan
käsky rakastaa läheisiämme niin kuin itseämme.
En saa eristäytyä omaan kammiooni ja
välittää vain oman sieluni pelastuksesta ja
rauhasta.

Herra, auta minua löytämään sellainen
hengellinen koti, jossa voin olla käytössäsi
myös toisten sielujen pelastukseksi ja
rauhan löytämiseksi.

Jatkuva rukous

Jo se, että olen onnistunut pitämään kiinni
päivittäisistä aamu- ja iltarukoushetkistä on
minusta ihmeellistä. Toisaalta, ei se enempää
vaadi kuin uuden rutiinin luomista elämäänsä.
Se taas, ovatko rukoushetkeni todella
kohtaamisia Jumalan kanssa on paljolti
armosta riippuvaa, vaikka toki tarvitaan myös
tahtoa ja keskittymistä. Mutta uskon että myös
nämä, tahto ja keskittyminen, ovat Jumalan
aikaansaannosta meissä.

Tähän rutiiniin uppoutuessani saatan helposti
luulla että "nyt olen hoitanut hengellistä
elämääni oikein ja hyvin, nyt voinkin
keskittyä sitten muulloin itseeni". Unohdan,
että Jumala tahtoo olla myös arjessani mukana,
ihan kaikessa. Unohdan, että voin - ja minun
myös tulee - kaiken touhuilun keskellä pitää
Jumala keskipisteenäni.

Olen kiitollinen rukoushetkistäni, mutta en
saa tyytyä vain niihin. Jos rukoukseni saa
jatkua rukoushetkien ulkopuolellakin, kun
olen tekemässä jotain, ja pyydän Jumalan
johdatusta, viisautta, voimaa tai apua,
silloin Jumala voi vielä paremmin vaikuttaa
minussa niitä tekoja joita Hän tahtoo.

"Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut,
niin on uskokin kuollut ilman tekoja."
                                                 (Jaak. 2:26)